Jouluhämärissä tapahtuu..

Jouluhämärissä kuvattua salaista materiaalia joka kertoo miten poikien joulu sujui..

Pakkasta 23

Joulupäivä alkoi oikein mukavasti nukkumalla. Kun heräilin, en edes tajunnut että ulkona on kovempi pakkanen vaan innolla lähdin poikien kanssa ulkoilemaan. Ovella tajusin.

Ensin käytiin ison tien puolella juoksemassa vapaana Reinon kanssa. Elmerin kanssa kävimme radanvartta pitkin lenkin kävelemässä. Meidän "käyttiksellä" PALELI TASSUJA! Toivomme ensi jouluna pukilta siis tossuja. Oli hauskan näköistä kun Elmeri linkkasi kolmella jalalla eteenpäin. Siispä pojat tulivat nyt lämmittelemään kodonhoitohuoneeseen. Ja paijattaviksi. Ja seuraksi.

Pakkasilla voi ottaa rennosti

Pojat osaa ottaa rennosti pakkasilla. Ruuan jälkeen voi pötkötellä miten vaan, mattokasassa tai kynnyksellä.

Tänään on luvassa Reinon kanssa ulkoilua Sapsokoskella hevoshommissa ja Elmeri ulkoilee Jannen kanssa pohojanmalla hirvien perässä. Elmerille tuossa soittelin niin kovasti tuntu olevan kiireitä kun niin kovasti piti haukkua! Kuulostellaan illemmalla tulosta sitten..

Leino Lellottaa

Vaikka Janne kieltää puhumasta koirille lässyttäen, ei Reinolle voi kun lässyttää. Se on oppinut vimeinkin, että voi köllöttää ja rellottaa omien ihmisten seurassa. Se antaa tulla viereen lattialle nukkumaan ja paijaamaan. Meidän kovis. Ja sitten pittää sannoo että: Leino Lellottaa täällä.

Mutta taas eilen illalla kirosin koiran kun seison kymmenen jälkeen pakkasessa herraa kotiin odottaen. Ekan kerran jänis sai kyytiä jo lenkillä kun päästettiin Reino irti. Jäätä pitkin se lähti juoksemaan kuin tuulispää. Kotipihassa päästin Reinon irti jotta se juoksisi Jannen luo joka odotti kopin vieressä. Ja mitä vielä, sinne painui, ties minne. Ja minä odotin ja huutelin. Kaipa se jäniksen perään pihastakin lähti. Tietä pitkin jolkutteli sitten kotiin, ei kiirettä minkäänlaista.

Jostain syystä jänikset pitää parkkia meidän takapihalla. Hirmuiset kuoputtelu jäljet sekä pissejä siellä täällä. Onneksi ei oo vielä istutuksia, mutta ensi talvena voi tulla itku jos omenapuun saan istutettua..

Pakkaset jatkuu ja koirat telmii päivät lämpimikseen.

AuuuuUUUuuUUUU

Viime yönä puoli neljän aikaan alkoi melkonen konsertti. Reino poika päätti leikkiä ties mitä sireeniä ja ulvoi pahemmin kuin pikku susilauma. AuuUUuuuUUuuUuu.

Vuorotellen Jannen kanssa kömmimme ikkunaan koputtamaan merkiksi että nyt riittää. Elmeri veti sikeitä kopissa. Lopulta Reinokin tajusi että nyt ei ole sopiva kellon aika kosiohuudoille ja kömpi nukkumaan.

Nyt tuntuu joka ikisessä ruohotupossa olevan jotain NIIIN kiinnostavaa ja ihanaa että ei järkee. Vuorotellen vedän ja vuorotellen roikun hihnan päässä kun jokainen puska on nuuskittava. Joku voisi äkkiseltään luulla että meillä on astmaatikko porokoira kun se pihisee ja puuhkuttaa niin tajuttomasti vetäessään. Lenkkeily seuraa kaivataan, tai lähinnä toisen koiran taluttajaa. .

Reino söis jos ois..

..oikeeta ruokaa. Löysin vanhan koiraruokasäkin pohjilta vähän roksuja. Ne meni heittämällä muttei vieressä olleet uudet nappulat.

Nirso koira. Siispä lähdemme hevosen tallille.

Reino ei syö.

Tilanne on siis nyt tämmöinen. Janne on komennuksella Rovanniemellä, minä olen toipumassa pikku sairastelusta ja sairauslomalla muutaman päivän. Siispä Elmeri on hoidossa Jannen isällä. Ja Reino on kotona ja minun mukana. Näin arvelimme pärjäävämme. Ja ostimmehan uutta koiranruokaakin ison säkin.

Nyt Reino ei syö. Ajattelin ensin, että sillä meni jotenkin elämä sekaisin kun olimme pari yötä minun äidin ja isän luona. Mutta nyt ruoka ei maistu kotonakaan. Uusi ruoka? Ekan kerran se meni ihan mukisematta alas.. Onko Reinolla ikävä Elmeriä? Niin sen täytyy olla.

Reinon kuono

Reinon kuono tietää: Talvi on tulossa.

Pikkuhiljaa naaman väritys alkaa muuttua ruskeammaksi ja talviturkin kanssa aijomme iskeä kyntemme menestykseen Tamminäyttelyssä 2010.

Siitä tulikin mieleeni, että tällä viikolla pittää muistaa ilmottautua niin pääsee edullisemmin mukaan. Ilmineeratkaapa ketkä muutkin olette tulossa!

Pikku hetkiä koirien kanssa

Koirat kellottaa nukkua kodinhoitohuoneessa. Usein nyt iltaisin pojat on tullut sisälle, varsinkin jos Elmeri on ollut metsässä. Reino on vallannut takaoven korkean kynnyksen omaksi paikakseen. Liekkö kodinhoitohuoneen viilein paikka, Reino kun useimmiten jonottaa ovella ja tahtoo jo ulos vaikka vasta olisi tultu sisälle.




Todella harvoin suostun ottamaan koirat omaan autooni kyytiin. Monta monta syystä, karvat, turvallisuus jne.. Lyhyitä matkoja joskus kun on pakko-pakko tilanne. Nyt oltiin pitkän päivän jälkeen menossa äitin luo leipomaan ja illaksi kiiruulla vielä töihin. Takapenkillä oli kerholaatikko. Reino meni leveesti istumaan penkille ja Elmerille jäi vain mahdollisuudeksi könytä kerholaatikkoon. Elmeri istui, tasapainoili ja makoili välillä laatikon päällä. Hassu koira.

Elmeri hirvimettällä

Elmerin ensimmäinen päivä hirvimettällä päättyi onnellisesti ja lopulta ukot saivat ammuttua Elmerille tämän syksyn ekan hirven.

Puheista päätellen Elmeri oli innokkaasti löytänyt monta muutakin hirveä metsästä, eli hyvä koira.

Elmeri videoissa.

Elmeri sai Miian opastuksella taas hyppiä esteitä, Reino ei suostunut tulemaan lähellekkään.

Lenkillä ihmettelin, miksi Reino halusi koko ajan haistella Elmerin suuta.. Lopulta paljastui Elmerin saalis: Päästäinen. Sitäpä siinä sitten ihmeteltiin. Syömään ei Elmeri sitä alkanut, mutta sinnikkäästi se pitkän matkaa sitä suussaan kuljetti.

Miks oon mä surullinen..

Reino on ollut nyt vähän hämillään ja surullisen oloinen. Elmeri on ollut Jannen isän matkassa pari yötä. Reino ei ole haukahtanut pihahdustakaan. Reino ei oikein heiluta häntää kun sille juttelee sen ollessa häkissä.

Myös pihalla se käyttäytyy todella rauhallisesti. Mitä nyt lähti mummun auton perään ja katosi sen siliän tien. Mutta jonkun ajan päästä se kurvasi takaisin kotipihaan. Muuten se kokopäivän vahti ja auttoi, no ainakin kaiveli multakasoja, piharemontissa.

Elmeri oli lauantaina metsässä etsimässä hirviä ja pääsee vielä maanantainakin
reissuun. Sitten Elmeri palaa kotiin. Koirakoulu jäi viimeiseltä kerralta väliin Elmerin kanssa. Pihan laiton takia en päässyt sitten lähtemään Reinonkaan kanssa tuuraamaan Elmeriä...

Punkki

Reino uimassa

Reinon kanssa olimme tänään tallilla. Kultsin kanssa kahlasimme mahdollisimman syvälle rannassa, jotta josko Reino lähtisi perään ja kävisi uimassa. Aikaisemmin Reino on kahlannut ja hyppinyt, muttei varsinaisesti uinut. Mutta tänään Reino reipas kävi useaan otteeseen lenkin uimassa. Olipa mukava juttu!

Kanttarelli koulutuksessa muutimme juttua niin, että Reinon pitää mennä kanttarellin viereen maahan. Uuden harjoitus kanttarellin lahjoitti Anneli, ja lupasinkin että heti kun asia osataan, me tullaan Annelin kaveriksi kartoittamaan uusia kanttarelli paikkoja.

Kanttarelli

Viime aikoina olemme viettäneet koirien kanssa kaikki lauantait mummolassa. Niin tänäänkin. Elmeri vahti ajusiltaa ja Reino Kuikkakyläntietä.

Pakko oli keksiä Reinolle viihdykettä, sillä viime viikolla se hoksasi, että se voi lähtä juoksemaan tietä pitkin ihan itekseen. Eihän se niin käy. Siispä makkara kehiin ja kanttarellit.

Ystäväni Maija lahjoitti kaksi kanttarellia Reinon koulutusta varten. Viime syksynä aloittamaamme koulutusta siis jatkettiin. Eikä aikakaan, kun Reino tajusi, että koskettamalla kanttarellia se saa makkaraa. Kohta lisäsin sanan kanttarelli mukaan harjoitukseen. Ja kun kokonainen hiillosmakkara oli mennyt, kokeilimme etsimistä. Reino tietää, että kun kädet laitetaan silmille ja sanotaan "etsi", se lähtee etsimään makupaloja huoneesta. Nyt tein niin, että kanttarelli oli piilotettuna ja peitin kädellä silmät ja annoin käskysanat. (Empä kerro mitkä, ettei kukaan kaappaa meijän koiraa kaveriksi sienimetsälle. :D ) Ja kun kuono osu kanttarelliin, palkkasin. Hullunen kehuminen ja makkaraa. Taisi olla mieluinen uuden tempun opettelu, nyt uni näyttää maistuvan.

Vielä en tiedä, miten saisi Reinon ilmaisemaan seudun parhaat kanttarellipaikat.. Mutta täytyy ehkä itse ensin opetella syömään sieniä ennen kuin kaapit on niitä pullollaan. :D

Kajaani 9.8.2009

NÄYTTELY MENI LOISTAVASTI!

Tuli serti ja Reino oli rodun paras. Mentiin jopa Riikan Manun ohi! Reino rakasti tuomaria jopa niin, että antoi pusun! -murinasta ei ollut tietoakaan ja tuomarikin erittäin fiksusti lähetyi jutellen ja antoi haistella rauhassa, edestäpäin vielä.

Reino oli oikein hienosti ja vielä hienommin kun menimme jonottamaan kaikkien rotujen parhaiden kanssa. Siitä ei enää päästy eteenpäin, mutta hyvä mieli oli meillä kaikilla!

Elmeri sai nauttia mummolan remontointi talkoista mummun ja varamummun -ja ukin kanssa. Me Jannen ja Reinon kanssa ei ehditty kisapärjäämisen takia talkoisiin tänään ollenkaan.

Kuuma hellepäivä oli ja olo on sen mukainen meillä kaikilla. Elmeri ei ehtinyt nyt koirakouluun, mutta ensi viikolla sitten. Järvi kyllä houkuttaisi..

Reino ja Kultsi

Viimeksi kun Reino oli mukana tallilla, oli vielä lunta. Kevään rospuutto keleillä ei heppasilla paljon maastoiltu metsäteillä vaan menimme isoja teitä pitkin, eikä koiraa pystynyt ottamaan mukaan. Kesä meni enemmän tai vähemmän lomaillessa.

Tänään kävimme tunnin verran maastoilemassa, minä, Kultsi ja Reino. Liekkö Reino kasvanut kun komennot ja käskyt ja kutsut meni hienosti perille. Lisäksi Reino ei haukkunut hevosille ja malttoi suuremmaksi osaksi pysyä poissa hevosten tarhasta. Paitsi lopuksi. Silmä vältti hetkeksi ja taddadaa, arvatkaa kuka haisee? Reino piehtaroi jossain paska kasassa.. Ajattelin, ettei sunnuntai näyttelyä varten tarvitsisi edes pestä koiraa, mutta saa nähä miten haju haihtuu. Ehkä mökillä voi vähän jokivedellä huljutella.

Kun siellä metsien keskellä ravailin ja laukkailin ajattelin, että nyt meillä on koira joka on oikein passeli ratsastuskaveri. Reino hienosti tuli rantaveteen minua odottamaan kun menin kahlaamaan hevosen kanssa auringon paistaessa. Haaveissa olisi saada vielä se oma hevonen jolla ratsastella. Ehkä pian, ehkä joskus...

Ihanat pojat rannalla

Kävimme poikien kanssa vähän lammen rannalla vilvoittelemassa, keppiä hakemassa ja haistelemassa maailman tuulia.

Ja selvisihän se kuka kiertää meidän pihaa iltaisin ja saa pojat sanomaan Wuh. Tai ainakin kiersi, nyt piharemontti on voinut kaverin karkuuttaa.

Reino rakastaa meijän uutta takapihaa

Luulin että koirallinen elämä on tällaista.

Oi joi, olipas erilainen päivä. Elmeri lähti "mummon" kanssa Tipakselle kattomaan miten ukot tekee grillikatosta. Ohjelmassa oli ollut myös päiväunia Elmerin kainalossa, jokainen vuorollaan.

Me Reinon kanssa jäätiin viettämään "äiti-poika" päivää. Reino nukkui ulkona vieressa tai kuistilla. Vaikka kaikki ovet sisälle oli auki, Reino köllötti kuistilla ja nosti harvakseltaan päätään katsoen onko mulla jotain asiaa. Välillä kävimme kävelemässä ja illalla näyttelyharjoituksissa (jonne mennessämme muut jo juoksi kierrosta ja Reino vaan innostu ihan sikana eikä kuunnellu mua tai makkaraa ollenkaan ja meillä oli pieni kaaos käynnissä).

Päivä oli erityisen helppo. Reino halusi tulla lähelle, käveli hihnassa sievästi, ei riehunut ihan hirveästi ja oli mun kaveri. Nyt taas huomaa, miten toinen, erilainen koira vaikuttaa yhteiseen aikaan Reinon kanssa. Syksyllä Elmeri on varmasti useammin poissa kotoa, joten laatuaikaa Reinon kanssa tulee pakosta. Mutta myös loppu kesälle ja talvelle täytyy kehitellä jotain, että saa olla Reinon kanssa kahdelleen.

Tällaisia päiviä luulin koiran kanssa elämän olevan, kunnes Elmeri tuli meille. Niinkuin Jannen isä sanoikin, onhan se vähän niinku kaksoset saisi...

ps. Mutta mistään hinnasta en Elmeriä pois antaisi. Niin tärkeä tuo hirvikoira on meille.

Kentällä

Näin me mennään. Kävimme kokeilemassa miten "oikean" esteen ylitys Sotkamon koiraharrastajien kentällä sujuu. Hyvin. Muutaman lankun verran sitten korotettiin, ja n. 70-75 cm meni ihan heleposti. Pikku hiljaa, joko ensi kesänä agility kurssille? Miia oli mukana, tärkeänä avustajana sekä tukena. Kuvan ja videon otti Miia.

Reino Agilityssä- YES!

Makkaraa ja lelu. Sitten mentiin. Hyvä Reino!

Agilityä kotipihalla

Elmeri selvittää hienosti n. 70 senttimetrin "vesiesteen" Miikan opastuksella.
Takapihallemme rakentui pari estettä ja muutama innokas hyppyyttäjä kokoontui kuntoilemaan koirien kanssa. Miia, Miikka ja Heidi.
Useimmiten hypyt menivät putkeen, mutta välillä Elmeri hyppäsi välistä ja hyppyyttäjä kaatui kumoon.




Varmin tapa saada Elmeri yli, on hypätä itsekkin. Tässä n. 50 cm este.



Reino osallistui sivusta katsojana tai paremminkin sivusta juoksijana agilityyn. Lopuksi tosin Reinokin uskaltautui syömään nameja esteen päältä ja lelulla houkuttelemalla myös hyppäsi pienen ristikon yli. Reinokin edistyy, ensi sunnuntaina tokossa on tehtävänä esteen ylitys..

Ulkona leikkejä

Tiistai päivän iloksi takapihalla leikittiin koirien kanssa. Reino esitteli hyppytaitojaan, Elmeri leikki- ja tappelutaitojaan. Iltapalaksi nuoltiin rahkapurkki puhtaaksi ennen iltaruokaa.

Luonnetta

Eilen äidin kanssa ajelimme kesälomaretkelle Vaalaan Säräisniemeen. Siellä oli Reinon emä Lumiturpa Sallilla luonnetesti. Salli otti kaiken lunkisti ja rauhallisesti. Liiankin. Hauska oli nähdä millainen tuo luonnetesti oli.

Illalla oli Reinon vuoro päästä näyttämään osaamistaan. Oli tokon alkeiskurssi taas. Nyt me ollaan pikkuhiljaa kotona päästy tekemään ihan pieniä harjoituksia ja siihen palkaksi leikki. Reino vaan jaksaa aina yllättää tuolla kentällä, se on NIIN tomera siellä sitten taas. Harjoittelimme paikalla oloa (taas pääsen jo askeleen pois läheltä), luoksetuloa vauhdilla, tutustuimme esteeseen (joka on kauhistus Reinolle) ja päätimme, että luoksetulosta Reino tulisi tuoraan sivulle. Itselle tässä on ihan tajuttomasti oppimista ja sitä pitää miettiä, mitkä ne käskyt oikein on ja tarvitaanko uusi käsky vai toimiiko vanha.

Taas oon ihan rakastunu Reinoon, sen tomeruuteen ja oppimisen tahtoon. Murrosikä varmasti meitä koettelee ja pitäishän mun nuorisotyön ammattilaisena ymmärtää niitä oikkuja. Mutta hienosti taas on molemmat opittu uutta.

Vähän hölmö Reino

Eilen oltiin pyörälenkillä koko porukka. Poliisilaitoksen edessä takaa kuului hirmuinen POIJOING. -Reino oli ajanu suoraan valopylvääseen. Otsa edellä.

Tänään Reino antoi Maijan mökillä kyytiä jollekkin rantasiepolle. Sieppo oikein kiusasi Reinoa lentämällä rantaa pitkin ja Reinohan juoksi. Lopulta Reino palasi laiturille ja kuinkas ollakkaan, sieppo oli ruiskaissu Reinon naaman valkeaksi.. Taisi siepon kiinniotto olla aika lähellä.

Kuvassa ei linnun kakkaa vaan jugurttia liiterin isosta jugurtti purkista, jonka pojat sai puhdistettavaksi eräänä onnellisena aamuna.

I LOVE FURMINATOR

Joo, eka aattelin että toiminekkohan ja että uskaltaako ostaa jos se onkin susi.. Mutta nyt, takapihan taas ollessa valkeana koirankarvoista, olen vakuuttunut.

Meillä harjataan nyt koiria kahdessa vuorossa muutama päivä. No ei ehkä ihan, mutta melkein. Reinosta tulee vielä ruskea ennen Oulun näyttelyitä. Piste.

Elmeri rakastui oitis. Se kääntyi syliin jotta harjattaisiin enemmän ja lisää ja lisää ja lisää ja...

Koirat on tosi kivoja kun on loma. Tämä kuva on otettu joululomalla mummolasta. Pojatkin otti rennosti.

Nyt kun alko kesäloma, voi poikien kanssa viettää suht huoletonta elämää. Vaikka aurinkoa ottaen takapihalla. Ja Reino edelleen pysyy pihalla, vaikka itse puuhailisi jotain sisälläkin välillä.

Alkeistoko

No niin. Olin hieman hämilläni, sillä ensimmäinen harjoitus oli laittaa koira sivulle, maahan ja jättää siihen. Toiset laittoivat ja lähtivät kävelemään koiran luota pois. Ja me päästiin siihen maahan asti. Ja paikka sanaan asti.

Moni taisi olla harrastanut tällaisia jo aijemmin. Mutta omalla tasollamme me oltiin ihan ok. Reino on ihana, se taas tiesi että nyt tehdään tomerasti ja osaakin tulla sivulle oikein hienosti ja tarkkaan oikealle kohdalle. Monasti vain huomio lähtee kiinnittymään muualle jo parin hetken jälkeen, joten minun pitäis tajuta tehdä NIIIIIN lyhyitä harjoituksia että Reino jaksaa keskittyä. Nyt kotona harjoitellessa Reino lähtee monasti omin luvin pois ennen kuin ehdin vapauttaa. No, nyt leirin jälkeen taas täytyy panostaa mini harjoituksiin.

Kotiin kävellessä Reino oli tuttuun tapaan yltiö kuuliainen. Tämmöisten harjoituspäivien jälkeen Reino taas muistaa ottaa kontaktia. En tiedä onko meistä kilpailijoiksi tokossa, mutta ainakin tämä tekee hyvää taas meidän suhteelle.

Juhannusvieraat

Koirilla on käynyt ihan kiitettävästi vieraita juhannuksena.

Reinon mielivieras oli pikku Olavi, joka eskariin menevän tomeruudella komensi Reinoa. Kun Reino ei halunnut luopua pallosta, komensi Olavi reippaasti: ILTI! Kun käsky ei mennyt perille, tehosteeksi Olavi otti Reinoa korvasta kiinni. Johan irtosi pallo. Elmerihän rakastaa ketä vaan, mutta Reino on hienosti tajunnut miten lasten kanssa ollaan. Aikuisille se hökeltää, mutta lapsia se ei teilaa tai hypi vasten. Ja lapset saa ottaa jopa kuonosta kiinni, Reino on silloinkin tosi kohtelias.

Koiraihmisinä Anja ja Mattikin kävivät meillä koiria tervehtimässä. Reino tervehti normaalisti Anjan, mutta jostain syystä pelkäsi Mattia ja murisi hetken. Kohtaamistilanne oli ihan ok eikä Matti sen kummemmin ollu uhkaava tms. Takapihalla sitten Reinokin lämpeni Matille ja kävi haistelemassa ja rapsutettavana. Taisi vaan olla ekakerta, että Reino pelästyi.

Onneksi juhannus on ohi, töitä vielä hetki ja sitten lomalle. Lomalla sitten pitää suunnitella pitempiä metsälenkkejä koirien kanssa. Niin ja myös toteuttaa. Illalla on Alkeistoko ekan kerran koirien kanssa. Nyt maksanpalat sulamaan! Raportti myöhemmin.

Iltavilli

Palasin taas leiriltä. Reino on alkanut ruskistua, mutta näyttää uskomattoman laihalta. Ja varmasti sitä onkin. Elmeri taas lihoo jo, joten olemme taas puntaroineet ja laskeskelleet poikien ruokamääriä. Jospa nyt sitten Reinokin alkaisi näyttää koiralta.

Eilen kun tulin, oli pojilla iltavilli. Vaikka talossa on ollut vahdittavaa koko viikon ajan, kun Jannen pikkuveli on ollut meillä kesämiehenä. Käytin sitten myöhällä molemmat koirat yksitellen lenkillä, kun tuntui että ne sinkoilevat joka suuntaan! Reino oli ihan hepakassa ja juoksenteli minne ja miten sattui.

Nyt alkaa kuukauden harjaus ja ruoppaus kuuri Reinolle. Ilmoitimme sen heinäkuulle Ouluun näyttelyyn, itseasiassa molemmiksi päiviksi. http://www.showlink.fi/oulu09/etusivu.html Samalla saamme olla vähän kesälomareissulla ja hankkia Kodin Anttilasta uusia korijuttuja vaatekaappeihin! Kätevää. Nyt jo jänskättää. Ei vaatekaappien uudet sisällöt vaan näyttelyt.

Sunnuntaina ensimmäinen kerta koirien kanssa alkeistokossa. Olemme vähän ehtineet kerrata muutamia jo opittuja juttuja. Naapurit varmaan kattoo taas ihmetellen kun hoen ulkona lähes vähän väliä: HIENOSTIIIIII! Mutta kun sitä käskettiin vahvistaa koiralle..

Reinon kuulumiset siirtyvät nyt tänne, mikäli vain onnistun luomaan tämän tänne!

Pelkään tilan kotisivuni.orgin tarjoamasta sivustosta loppuvan, sillä tahtosin sinne päivitellä kuulumisia tiuhaan mutta myös lisätä kuvia.

Niimpä koetan nyt siirtää kuulumiset tänne tästä eteen päin ja laittaa tiedon tuonne oikeille sivuille.. Sitten sivut itsessään voisivat keskittyä tietoihin, näyttelytuloksiin jne.

Testaammepa siis.